Elää elämäänsä piirtää kahdessatoista ”brechtiläisesti etäännytetyssä” kuvaelmassaan prostituution arkea ja prostituoidun muotokuvaa. Nana Kleinfrankenheim (Anna Karina) on kaunis, nuori pariisitar, joka jättää aviomiehensä ja lapsensa ja päättää ansaita rahaa prostituoituna.
”Anna Karina oli leimallisesti 1960-luvun olento ja tuosta konseptista irrotettuna hän vaikuttaa lähinnä satumaailmastaan karkotetulta keijukaiselta. Godardin ohjauksessa hänen olemuksena oli puhdasta konkretiaa. Karina oli tuore vaihtoehto silloisille eurooppalaisille naistähdille; hän ei tavallaan ole tähti ollenkaan, vaan pikemminkin mieleen painunut näky ja haavekuva omille aikalaisilleen – avointa sensualismia ilman rakennettua glamouria.
Godard on siepannut hänen olemuksensa ikään kuin dokumentaarisest; ”oikean” näyttelemisen yrittäminen sotii hänen alkuperäistä puhtauttaan vastaan. Godardilla on kyky kirjoittaa dialogia, joka jatkaa henkilöiden sielullista olemusta ja joka rakentaa suoran siteen heidän minuuteensa; niinpä kielelliset lipsahdukset ovat osa ulkomaalaisen Karinan ranskalaistunutta identiteettiä.”
-Peter von Bagh 2006
”En aio yrittää selittää niille, jotka eivät ole tunteneet samalla tavoin, sitä fyysistä iloa ja sitä fyysistä tuskaa, jota VIIMEISEEN HENGENVETOON ja ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ ovat paikoittain minulle tuottaneet.
ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ vie meitä koko ajan abstraktisen rajoilta konkreettisen rajoille ja epäilemättä juuri tämä tasapainoilu herättää meidän tunnereaktiomme.
On olemassa elokuvia, joita minä ihailen mutta jotka myös samalla masentavat minua: miten tuon jälkeen kannattaa enää yrittääkään mitään jne. Ne eivät ole parhaita elokuvia. Parhaat elokuvat avaavat ovia; elokuva tuntuu alkavan niiden kautta koko ajan uudelleen ja yhä uudelleen. ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ kuuluu niihin.”
-Francois Truffaut 1962
