**IN ENGLISH BELOW**
AV-arkin ja Cinema Orionin Taidetta taiteen vuoksi -sarja jatkuu näytöksellä ”Maa ja meri” tiistaina 27.2.2024 klo 17. Näytöksen vuoroin runolliset, vuoroin poliittiset teokset kaivautuvat maaperän salaisuuksiin ja sukeltavat mahtavaan, myyttiseen mereen.
Eri lähestymistavat tuovat esiin myös filmin materiaaliset mahdollisuudet: Miia Rinne on maalannut elokuvansa Sea (2013) käsin edellisen elokuvansa negatiivin päälle. Shubhangi Singh on kehittänyt teoksensa Birth of a Grenade (2023) filmimateriaalin kolonialismin tuontituotteilla: banaanilla, taateleilla, kookosjauheella. Japanilainen taiteilija Tomonari Nishikawa haudutti oman elokuvansa sound of a million insects, light of a thousand stars (2014) lehtikasassa Fukushima I -ydinvoimalan lähistöllä.
Kati Rooverin videoesseessä Silmieni suola (2020) etsitään yhteyttä valaaseen, jonka kulttuuria ja elämää ihminen uhkaa. Toisenlainen ihmisenjälkeisyys on läsnä tunisialaisen Younès Ben Slimanen kauniin hämyisessä haudankaivajakuvauksessa We knew how beautiful they were, these islands (2021). Näytös päättyy maailmanlopun huuruihin ja runouteen, kun Ben Rivers laskeutuu tulivuoren rikinkatkuisiin syvyyksiin teoksessaan Ijen/London (2022).
Elokuvia seuraa suomenkielinen paneelikeskustelu, jossa taiteen mahdollisuuksia ja rajoituksia jälleenrakennustyömaana pohtivat esseisti, dokumentaristi Riikka Kaihovaara, dosentti, FT Karoliina Lummaa (BIOS-tutkimusyksikkö) sekä taiteilija Kati Roover. Myös taiteilijat Miia Rinne and Shubhangi Singh ovat näytöksessä paikalla.
Taidetta taiteen vuoksi tuo yhteen taiteilijain liikkuvaa kuvaa, mediataidetta ja kokeellista elokuvaa niin Suomesta kuin ympäri maailmaa, uutuuksia ja klassikoita. Näytössarjaa ovat tukeneet Koneen säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Helsingin kaupunki. Sarjan kuratoinnista vastaa työryhmä, johon kuuluvat Diego Ginartes, Sepideh Rahaa, Tytti Rantanen and Azar Saiyar. Kevään teema on Jälleenrakennustyömaa. Seuraavat Taidetta taiteen vuoksi -näytökset esitetään 23.4.2024 ja 21.5.2024.
Näytöksiin on vapaa pääsy – lunasta ilmainen lippusi Cinema Orionin verkkokaupasta!
Näytöksen teokset:
Miia Rinne: Sea (FI 2013, 05:43, ei dialogia) S
Sea on filmille maalattuja tummia värejä ja muotoja, jotka äänen kanssa muistuttavat öistä merta. Teos on toinen osa filmimaalausten sarjassa, jonka ensimmäinen osa, Pori–Helsinki, on sata metriä pitkä maalaus kirkkaalle 35 mm:n filmille. Sea on maalattu Pori–Helsingistä tehdyn negatiivin päälle. Sarja rakentuu kuin ihmisen psyykkinen järjestelmä, jossa eri elämänvaiheissa tapahtuneet asiat säilyvät kehityksessä mukana.
Kati Roover: Silmieni suola (FI 2020, 14:03, englanti) S
Salt of My Eyes on poeettinen videoessee yrityksestä saada yhteys ”salaperäiseen toiseen”, jonka kulttuuri ja elämä on vielä ihmisen ulottumattomissa, mutta jota ihmisen toiminta jatkuvasti häiritsee ja tuhoaa. Elokuvassa taiteilija seuraa kulttuurisesti moniulotteista ihmisen ja valaan suhdetta, elämän syntyä ja loppua maan päällä, sekä myyttejä ja unia suureksi valtamerien kulkijaksi muuntumisesta.
Tomonari Nishikawa: sound of a million insects, light of a thousand stars (JP, 2014, 2:00, ei dialogia) S
Taiteilija hautasi 35mm värifilminegatiivin kuolleiden lehtien alle Fukushima I -ydinvoimalan lähellä. Lopputuloksena näemme vimmaisesti välkkyvää valoa ja naarmuja, jotka visualisoivat näkymätöntä radioaktiivisuutta.
Shubhangi Singh: Birth of a Grenade (FI, EE, 2023, 7:28, englanti) S
Yli sadan vuoden ajan, kun Itä-Intian kauppakompaniaan kuuluvat laivat kuljettivat salpietaritynnyreitä Englannin rannoille, ne kuljettivat mukanaan myös mahtia, joka yhä määrittelee, miten olemme maailmassa. Salpietari, joka tunnetaan myös kemialliselta nimeltään kaliumnitraatti (KNO3), oli haluttua globaalia kauppatavaraa, jota louhittiin, kaupattiin ja josta taisteltiin, sillä sitä tarvittiin tuottamaan ruutia kilpaileville siirtomaavalloille. Elokuvan 16mm filmi on kehitetty käsin käyttämällä vain banaania, taateleita ja kookosjauhetta – aineksia, joita Helsingissä ei olisi saatavilla ellei niitä olisi kerran kuljetettu laivojen uumenissa ruuhkaisten merien halki Eurooppaan. Utuiset, paikoin aavemaiset kuvat ovat syntyneet näiden hedelmien lihan mahdollistamina. Niinpä kuvat luontaisesti kantavat itsessään jälkiä niiden historiasta ja väkivallasta.
Younès Ben Slimane: We knew how beautiful they were, these islands (FR, TN, 2021, 20:30, ei dialogia) S
Muukalainen kaivaa öisin hautoja, hautaa kuolleet ja vartioi heidän lepoaan. Pimeässä hän esittelee vainajille kuuluneita henkilökohtaisia tavaroita. Erotettuina omistajistaan nämä esineet kantavat heidän arpiaan ja kokemuksiaan, kun taas toiset ovat sulaneet arvoituksellisuuteen asti.
Ben Rivers: Ijen/London (UK, 2022, 06:42, englanti) S
Tehdessään taustatutkimusta pidempään elokuvaprojektiinsa After London Ben Rivers perehtyi myrkyllisiin maisemiin ja löysi kerrostulivuori Ijenin Itä-Jaavassa. Hän laskeutui tulivuoren kraateriin ja kuvasi rikkikaivosta, jossa pieni joukko kaivostyöläisiä kerää rikkiä eri käyttötarkoituksiin hyvin hankalissa olosuhteissa. Näistä testikuvista syntyi elokuva, johon Rivers yhdisti Herbert Readin runon “The Autumn of the World”
***
AV-arkki’s and Cinema Orion’s screening programme Art for Art’s Sake continues with a screening “Sea and Soil” on Tuesday, February 27 at 17:00 in Cinema Orion. Ranging from poetic to political, the films of the screening dig into the secrets of the soil and dive into the mighty, mythical sea.
Different approaches also bring out the material possibilities of the film: Miia Rinne has painted her film Sea (2013) by hand over the negative of her previous film. Shubhangi Singh has developed the film material for Birth of Grenade (2023) with the imported colonial products: banana, dates, coconut powder. For sound of a million insects, light of a thousand stars (2014), Japanese artist Tomonari Nishikawa buried film under a pile of leaves near the Fukushima I nuclear power plant.
Kati Roover’s essay video Salt of My Eyes (2020) seeks connection with whale, whose culture and life are under threat by humans. From posthuman to posthumous, a Tunisian artist Younès Ben Slimane paints a beautiful portrait in chiaroscuro of a gravedigger in We knew how beautiful they were, these islands (2021). The screening ends with apocalyptic vapors and poetry, as Ben Rivers descends into the sulphuric depths of a volcano in Ijen/London (2022).
The films are followed by a panel discussion on the possibilities and limitations of art as a reconstruction site. The discussion will be held in Finnish, featuring essayist and documentarist Riikka Kaihovaara, PhD, Docent Karoliina Lummaa (BIOS), and artist Kati Roover. The artists Miia Rinne and Shubhangi Singh are also present in the screening.
Art for Art’s Sake brings together artists’ moving image, media art and experimental film from Finland and around the world, both classics and new works. The screening programme is supported by the Kone Foundation, the Ministry of Education and Culture, and the City of Helsinki. The curatorial team includes Diego Ginartes, Sepideh Rahaa, Tytti Rantanen, and Azar Saiyar. The next screenings in Art for Art’s Sake programme take place on April 23 2024, and May 21 2024. The screenings have free admission – book your free ticket from Cinema Orion’s ticket sales!
Synopses:
Miia Rinne: Sea (FI 2013, 05:43, no dialogue) S
Sea is the second part of a series of film paintings, where new works are painted upon earlier ones, reusing the same celluloid as the substrate. Embodied by the same corporeal material, these paintings build upon each other like different episodes in the life of a human being. In this way, a series of superimposed films has a resemblance to the development of the human psychic system. Events of the bygone episodes remain effective in the present.
Kati Roover: Salt of My Eyes (FI 2020, 14:03, English) S
Salt of My Eyes is a poetic essay film about the attempt to connect with ”the mysterious other” whose culture and life are still out of reach but who are constantly disturbed and
destroyed by human actions. In the film, the artist observes the culturally complex human and whale relationship, the origin and the end of life on earth and myths and dreams of becoming wanderer of the big oceans.
Tomonari Nishikawa: sound of a million insects, light of a thousand stars (JP, 2014, 2:00, no dialogue) S
35mm colour negative film was buried under fallen leaves near the Fukushima Daiichi Nuclear Power Station. Visualising invisible radioactivity, the result is a frenzy of flickers of light and scratches.
Shubhangi Singh: Birth of a Grenade (FI, EE, 2023, 7:28, English) S
For over a hundred years, when the ships belonging to the East India Company brought barrels of saltpetre to the shores of England, they also brought with them a force that determines how we exist in the world today. Saltpetre, also known by its chemical name, Potassium Nitrate (KNO3) was a coveted global commodity that was mined, traded and fought over for its role in the production of gunpowder by competing colonial powers. The film has been hand processed solely in bananas, dates and cocoa powder— that is, materials that would otherwise not be available for use in Helsinki had they not once been carried in the bellies of ships across the heaving seas and into Europe. The hazy, somewhat ghostly images of the film are made possible from the flesh of the fruits thus inherently carrying within them traces of their history and the violence.
Younès Ben Slimane: We knew how beautiful they were, these islands (FR, TN, 2021, 20:30, ei dialogia) S
At night, a stranger digs graves, buries the dead and watches over them. In the dark, he reveals the personal belongings of the deceased to us. These objects, separated from their owners, bear their scars and their experiences, while others melt until they become enigmatic.
Ben Rivers: Ijen/London (UK, 2022, 06:42, englanti) S
While doing research for his longer film project After London, Ben Rivers researched toxic landscapes and found Ijen volcano, East Java. He went down into the crater and filmed the sulphur mine, where a few people work in very difficult conditions to collect sulphur for various uses. This test footage became a film, with the poem “The Autumn of the World” by Herbert Read.