<\/p>\n\n\n\n
Jazzmusiikki alkoi hivuttautua Suomeen sata vuotta sitten. Samoihin aikoihin elokuva-ala siirtyi \u00e4\u00e4nifilmiin. Jazz ehti valkokankaalle heti murrosvaiheessa 1931, kun Valentin Vaalan<\/strong> ohjaaman Laveata tiet\u00e4<\/em> -elokuvan musiikkiraidalla kuultiin Tapio Ilom\u00e4en<\/strong> sovituksia ja my\u00f6s s\u00e4vellyksi\u00e4 Melody Boysin esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Jazzmusiikki alkoi hivuttautua Suomeen sata vuotta sitten. Samoihin aikoihin elokuva-ala siirtyi \u00e4\u00e4nifilmiin. Jazz ehti valkokankaalle heti murrosvaiheessa 1931, kun Valentin Vaalan ohjaaman Laveata tiet\u00e4 -elokuvan musiikkiraidalla kuultiin Tapio Ilom\u00e4en sovituksia ja my\u00f6s s\u00e4vellyksi\u00e4 Melody Boysin esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Jazz piipahti elokuvien ravintolakohtauksissa, hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, olihan se pitk\u00e4\u00e4n ennen kaikkea tanssimusiikkia. Satunnaiset ravintolatapailut muuttuivat vakavaksi seurustelusuhteeksi 1960-luvun vaihteessa. […]<\/p>\n","protected":false},"template":"","genret":[],"elokuvalistat":[9],"naytoskieli":[],"class_list":["post-30810","elokuvat","type-elokuvat","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Jazz piipahti elokuvien ravintolakohtauksissa, hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, olihan se pitk\u00e4\u00e4n ennen kaikkea tanssimusiikkia. Satunnaiset ravintolatapailut muuttuivat vakavaksi seurustelusuhteeksi 1960-luvun vaihteessa. Ensin jazz ujuttautui suosittuihin iskelm\u00e4elokuviin, sitten se p\u00e4\u00e4si dokumentaaristen ilmaisujen kohteeksi (Jazzia vanhassa talossa<\/em>, EP-X-503) ja lopulta juhli moderneissa mainos- ja lyhytfilmeiss\u00e4.
T\u00e4ss\u00e4 erikoisn\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkkej\u00e4 svengaavan rytmin ja liikkuvan kuvan liitosta. P\u00e4\u00e4paino on ajanjaksossa, jolloin jazz ja elokuva tunnistivat omat perinteens\u00e4 ja samalla hakivat yhteistuumin uusia ilmaisuja. Mukana tyylitietoisessa menossa ovat muun muassa laulaja Laila Kinnunen<\/strong>, muusikko-s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t Otto Donner<\/strong> and Pentti Lasanen<\/strong> sek\u00e4 ohjaajat Osmo Harkimo<\/strong>, Eino Ruutsalo<\/strong> and Erkko Kivikoski<\/strong>.
-Janne M\u00e4kel\u00e4
Kulttuurihistorian tutkija
Jazz Suomi 100 -verkkohankkeen j\u00e4sen
N\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n seuraavat teokset:
Toivo, rakkaus (Leena Salokangas, 1965, 21 min)
Kaksi kanaa (Eino Ruutsalo, 1963, 3 min)
Kineettisi\u00e4 kuvia (Eino Ruutsalo, 1962, 5 min)
Kivimies (Martti Utriainen & Sauli Rantam\u00e4ki, 1964, 12 min)
EP-X-503 (Erkko Kivikoski, 1962, 8 min)
Laveata tiet\u00e4, erillinen Melody Boys -esitys (Valentin Vaala, 1931, 3 min)
Brisk – Jazz -mainos (1962)
Boston ”jami” -mainos (1967)
Musiikki Fazer -mainos (1973)
Jazz in Old House (Osmo Harkimo, 1960, 23 min)
N\u00e4yt\u00f6ksen alussa Janne M\u00e4kel\u00e4 kertoo, mit\u00e4 oikein tapahtui, kun jazz ja elokuva todella l\u00f6ysiv\u00e4t toisensa. N\u00e4yt\u00f6s j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n MA 5.10. KLO 17:00.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"