{"id":28875,"date":"2025-12-22T09:24:12","date_gmt":"2025-12-22T09:24:12","guid":{"rendered":"https:\/\/cinemaorion.fi\/?post_type=elokuvat&#038;p=28875"},"modified":"2026-01-12T08:16:36","modified_gmt":"2026-01-12T08:16:36","slug":"sampo-1959","status":"publish","type":"elokuvat","link":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/elokuvat\/sampo-1959\/","title":{"rendered":"SAMPO (1959)"},"content":{"rendered":"<p>Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli <em>\u201dSatu sammosta\u201d<\/em>. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin <strong>Ritva Karpion<\/strong> suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit <strong>Eve Kivi<\/strong> and <strong>Andris O\u0161i\u0146\u0161<\/strong>, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan <strong>Urho Somersalmi<\/strong>, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sampo<\/em> (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee <em>T\u00e4htien sodan<\/em> R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa <strong>Kuzma Petrov-Vodkinin<\/strong> maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. <strong>Otto Wille Kuusinen<\/strong> oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin <em>The Sword and the Dragon<\/em> (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli <em>The Magic Voyage of Sinbad<\/em> (1962, <strong>Roger Corman<\/strong>, editointi <strong>Francis Ford Coppola<\/strong>), ja <em>Sammon<\/em> satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa <em>The Day the Earth Froze <\/em>(1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.<\/p>\n\n\n\n<p>Elokuvan alustaa <strong>Mia \u00d6hman<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti: Mia \u00d6hman<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli. Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"template":"","genret":[],"elokuvalistat":[],"naytoskieli":[],"class_list":["post-28875","elokuvat","type-elokuvat","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.5 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>SAMPO (1959) - Cinema Orion<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/elokuvat\/sampo-1959\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"SAMPO (1959) - Cinema Orion\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/elokuvat\/sampo-1959\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Cinema Orion\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/cinemaorion\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-12T08:16:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/cinemaorion.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/elonet_elokuva_117396.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"900\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@cinemaorion\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"2 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/elokuvat\\\/sampo-1959\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/elokuvat\\\/sampo-1959\\\/\",\"name\":\"SAMPO (1959) - Cinema Orion\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-12-22T09:24:12+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-12T08:16:36+00:00\",\"description\":\"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/elokuvat\\\/sampo-1959\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/elokuvat\\\/sampo-1959\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/elokuvat\\\/sampo-1959\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"SAMPO (1959)\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/\",\"name\":\"Cinema Orion\",\"description\":\"Cinema Orion tagline\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#organization\"},\"alternateName\":\"Elokuvateatteri Orion\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#organization\",\"name\":\"Cinema Orion\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/logo-cinemaorion-elke-ry.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/logo-cinemaorion-elke-ry.png\",\"width\":1300,\"height\":278,\"caption\":\"Cinema Orion\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/cinemaorion.fi\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/cinemaorion\",\"https:\\\/\\\/x.com\\\/cinemaorion\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/cinemaorion\\\/\",\"https:\\\/\\\/twitter.com\\\/cinemaorion\"]}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"SAMPO (1959) - Cinema Orion","description":"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/elokuvat\/sampo-1959\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"SAMPO (1959) - Cinema Orion","og_description":"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma","og_url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/elokuvat\/sampo-1959\/","og_site_name":"Cinema Orion","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/cinemaorion","article_modified_time":"2026-01-12T08:16:36+00:00","og_image":[{"width":1600,"height":900,"url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/elonet_elokuva_117396.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_site":"@cinemaorion","twitter_misc":{"Estimated reading time":"2 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/elokuvat\/sampo-1959\/","url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/elokuvat\/sampo-1959\/","name":"SAMPO (1959) - Cinema Orion","isPartOf":{"@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#website"},"datePublished":"2025-12-22T09:24:12+00:00","dateModified":"2026-01-12T08:16:36+00:00","description":"SAMPO (1959) - Aleksandr Ptu\u0161kon Kalevala-tulkinta on moniulotteinen satuelokuva, joka toimi kylm\u00e4n sodan kulttuurisuhteiden l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 rautaesiripun yli.Ensimm\u00e4isen suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistuotantoelokuvan ty\u00f6nimi oli \u201dSatu sammosta\u201d. Kansanperinteen ja Kalevalan asiantuntijat vakuuttelivat, ett\u00e4 vaikka kansalliseepoksemme teemoja k\u00e4siteltiinkin vapaasti, suomalaisuus kyll\u00e4 n\u00e4kyisi niin Ritva Karpion suunnittelemassa puvustuksessa kuin Kalevala-koruissa ja tarkasti historiallisen mallin mukaan toteutetuissa lavasteissa, ja kuuluisi my\u00f6s musiikissa ja poljennollisessa puheenparressa. Annikiksi ja Lemmink\u00e4iseksi valittiin \u201dsuomalaistyyppiset\u201d vaaleat baltit Eve Kivi ja Andris O\u0161i\u0146\u0161, ja vaikuttavan V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen loi viimeisen\u00e4 roolinaan Urho Somersalmi, toteuttaen ohjaaja Aleksandr Ptu\u0161kon hartaan toiveen. Suomalainen aikalaisyleis\u00f6 vieroksui outoa Kalevala-tulkintaa, jossa L\u00f6nnrotin patsas her\u00e4\u00e4 henkiin, suloiset mets\u00e4nel\u00e4imet kirmaavat Disneyn tapaan, Pohjolan hahmot ovat karanneet mykk\u00e4kauden elokuvaspektaakkeleista, kyinen pelto pullahtelee valtavia kuristajak\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 ja kanteleet soivat ylimaallisen urkuisasti revontulten loimussa.Sampo (1959) asettui kuitenkin hyvin paikalleen osaksi Ptu\u0161kon filmografiaa: animaatiota ja trikkej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4, upeasti puvustettuja ja lavastettuja \u201dsuuren tyylin\u201d teoksia, jotka avautuivat kulttuurisina kaleidoskooppeina kansantarinoita, maalauksia, runoutta ja musiikkia tuntevalle yleis\u00f6lle.&nbsp; Suomalaisuuden sijaan Sammossa korostuu kansallisuudet h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4 satumaailma: \u201dLemmink\u00e4inen\u201d voi olla yht\u00e4 hyvin virolaisten Kalevipoeg tai ven\u00e4l\u00e4isten Ivan, pikemminkin malttamaton antisankari kuin viisas urho, \u201dsuomalaiset h\u00e4\u00e4t\u201d on lainattu Ruslan ja Ludmila -oopperasta, ja viikinkiviitteetkin h\u00e4iv\u00e4ht\u00e4v\u00e4t. Fantasia v\u00e4ikkyy myyttisiss\u00e4 taikavoimissa, sammon olemuksessa ja Louhen n\u00e4yss\u00e4, joka enteilee T\u00e4htien sodan R2-D2:n heijastamia hologrammeja. Punatrikoinen hevonen viittaa Kuzma Petrov-Vodkinin maalausten ikoniseen muutoksen teemaan. Otto Wille Kuusinen oli Sampo-elokuvaan eritt\u00e4inkin tyytyv\u00e4inen.Yhdysvaltalais-neuvostoliittolaisen kulttuurivaihdon nimiss\u00e4 kolme Ptu\u0161kon elokuvaa julkaistiin remix-versioina: Ilja Muromets -tarusta J\u00e4ttil\u00e4isten taistelu (1956) leivottiin The Sword and the Dragon (1960, Valiant Pictures), niin ik\u00e4\u00e4n bylinoihin perustuvasta Sadkosta (1952) tuli The Magic Voyage of Sinbad (1962, Roger Corman, editointi Francis Ford Coppola), ja Sammon satumaisuus korostui nonsensen tavoittavassa kulttiklassikossa The Day the Earth Froze (1964, American International Pictures), joka sittemmin sai Mystery Science Theatre 3000:n katsojan syyst\u00e4kin ihmettelem\u00e4\u00e4n: mik\u00e4 on sampo? Nyt n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Suomen elokuva-arkiston 1990-luvulla restauroima alkuper\u00e4isversio vastaa kysymykseen, jos tarinan vastaanottaa avoimin mielin.Elokuvan alustaa Mia \u00d6hman.Teksti: Mia \u00d6hma","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/elokuvat\/sampo-1959\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/cinemaorion.fi\/elokuvat\/sampo-1959\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/elokuvat\/sampo-1959\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/cinemaorion.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"SAMPO (1959)"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#website","url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/","name":"Cinema Orion","description":"Cinema Orion tagline","publisher":{"@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#organization"},"alternateName":"Elokuvateatteri Orion","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/cinemaorion.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#organization","name":"Cinema Orion","url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/cinemaorion.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/logo-cinemaorion-elke-ry.png","contentUrl":"https:\/\/cinemaorion.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/logo-cinemaorion-elke-ry.png","width":1300,"height":278,"caption":"Cinema Orion"},"image":{"@id":"https:\/\/cinemaorion.fi\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/cinemaorion","https:\/\/x.com\/cinemaorion","https:\/\/www.instagram.com\/cinemaorion\/","https:\/\/twitter.com\/cinemaorion"]}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/elokuvat\/28875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/elokuvat"}],"about":[{"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/elokuvat"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"genret","embeddable":true,"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/genret?post=28875"},{"taxonomy":"elokuvalistat","embeddable":true,"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/elokuvalistat?post=28875"},{"taxonomy":"naytoskieli","embeddable":true,"href":"https:\/\/cinemaorion.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/naytoskieli?post=28875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}