<\/p>\n\n\n\n
Kun Douglas Sirk<\/strong> v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 melodraamaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, yleis\u00f6 voihkii ep\u00e4uskoisena. Miten voin tuntea mukana niin vahvasti, vaikka tarina niin naurettavasti liioittelee? Melodraama tuo kuitenkin esiin sen el\u00e4m\u00e4n pakahduttavuuden, jota arjessa yritt\u00e4\u00e4 rationaalisesti hallita ja selitt\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi. Erityisin\u00e4 hetkin\u00e4, kun tuntee liikaa \u2013 niin paljon, ettei se mahdu arjen rajoihin \u2013 jolloin kaikki on naurettavaa ja kaikki silti tuntuu oikealta, melodraama soittaa ovikelloa ja kysyy, kaipasitteko minua.<\/p>\n\n\n\n All That Heaven Allows<\/em> kuvaa leskeytynytt\u00e4 koti\u00e4iti\u00e4 Carya (Jane Wyman<\/strong>), jonka aikuiset lapset ovat jo l\u00e4hteneet opiskelemaan. Yhteis\u00f6 country clubilla ja Caryn omat lapset odottavat h\u00e4nen menev\u00e4n uusiin naimisiin jonkun vanhemman ja vakaan_sopivan_miehen kanssa, mutta Cary rakastuukin nuoreen arboristiinsa Roniin (Rock Hudson<\/strong>). Kaikki ovat kauhuissaan uudesta romanssista, mutta heti kun Cary suostuu hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n rakkautensa muiden paheksunnan takia, ihmiset eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 kiinnostuneita h\u00e4nest\u00e4, ja he ovat valmiita j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net yksin kotiinsa. <\/p>\n\n\n\n Hollywood-melodraama on perinteisesti sis\u00e4tilojen p\u00e4\u00e4laji. Sirkin elokuvissa kodit ovat kuin ihmisten itselleen rakentamia vankiloita t\u00e4ynn\u00e4 kaltereita ja esteit\u00e4. Ne ovat t\u00e4ydellisi\u00e4 menestyksen mittareita, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan tuoda asukkailleen aidosti sis\u00e4ist\u00e4 tyydytyst\u00e4. Arkkitehtuurin kulmasta elokuva tarjoaa mahdollisuuden mietti\u00e4 my\u00f6s kodin rajojen pysyvyytt\u00e4. Caryn koti on mukava ja hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, mutta se, mik\u00e4 sopi aiemmalle perhe-el\u00e4m\u00e4lle ei toimi ehk\u00e4 Caryn uudessa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa. Ron muokkaa heille kodiksi vanhan myllyrakennuksen, jonka piirteet kertovat muuttuneista arvoista. Elokuva tuo esille, kuinka kodin arkkitehtonisilta rajoilta toivotaan sek\u00e4 pysyvyytt\u00e4 ett\u00e4 avoimuutta muutokselle.<\/p>\n\n\n\n \/\/\/<\/p>\n\n\n\n Kolmen elokuvan minisarjassa keskityt\u00e4\u00e4n katsomaan fiktioelokuvia arkkitehtuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kello 17 alkavissa leffailloissa ohjelmassa on lyhyt arkkitehtoninen alustusluento ennen elokuvaa<\/strong>. N\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen halukkaat voivat suunnata l\u00e4heiseen Buenos Aires -baariin keskustelemaan elokuvasta ja arkkitehtuurista.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun Douglas Sirk v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 melodraamaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, yleis\u00f6 voihkii ep\u00e4uskoisena. Miten voin tuntea mukana niin vahvasti, vaikka tarina niin naurettavasti liioittelee? Melodraama tuo kuitenkin esiin sen el\u00e4m\u00e4n pakahduttavuuden, jota arjessa yritt\u00e4\u00e4 rationaalisesti hallita ja selitt\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi. Erityisin\u00e4 hetkin\u00e4, kun tuntee liikaa \u2013 niin paljon, ettei se mahdu arjen rajoihin \u2013 jolloin kaikki on naurettavaa ja kaikki […]<\/p>\n","protected":false},"template":"","genret":[],"elokuvalistat":[],"naytoskieli":[],"class_list":["post-27101","elokuvat","type-elokuvat","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Miten elokuvat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tiloja ja rakennusten osia kertomaan tarinoita? Mit\u00e4 elokuvat voivat kertoa meille todellisen maailman arkkitehtuurista ja siit\u00e4, miten se koetaan? Sarja pohjautuu arkkitehti Helmi Kajasteen<\/strong> tuoreeseen v\u00e4it\u00f6skirjaan, joka tutkii elokuvien kautta arkkitehtonisia rajoja.<\/p>\n\n\n\n