Pihtipudas 1969: Neljä poliisia saa surmansa yrittäessään hakea talteen kotonaan humalassa riehunutta pienviljelijää.
Konginkangas 1970: Yhteiskunnan myllerryksessä 1960-luvulla läpilyönyt elokuvaohjaaja Mikko Niskanen katkaisee toipumislomansa kotiseudullaan Keski-Suomessa ja alkaa kuvata naapurikunnassa tapahtuneesta murhenäytelmästä 80-minuuttista tv-näytelmää.
Suomi 1972: Yli viisituntiseksi paisunut teos saa ensi-iltansa neljään osaan jaettuna Yleisradion pääsiäisohjelmistossa nimellä Kahdeksan surmanluotia ja herättää heti laajaa keskustelua. Myöhemmin syksyllä saa ensi-iltansa yli puolet lyhyempi elokuvateatteriversio, joka jää vähemmälle huomiolle.
Maailma, 2010-luku: Vuonna 1990 kuollut Niskanen ei ole enää näkemässä, kun parhaan suomalaisen elokuvan maineen vuosien varrella sekä meillä että maailmalla juuri kokonaisena tv-versionaan saaneen teoksen restaurointityö käynnistyy Peter von Baghin aloitteesta. Päärahoituksesta vastaa Martin Scorsesen perustama ja johtama The Film Foundation ja restauroinnista Bolognan elokuva-arkisto.
Tammikuu 2023: Niskasen ohella von Baghkaan ei ole enãä todistamassa Orionin esitystä, joka ei ole restauroinnin Helsingin ensi-ilta, mutta ensi kertaa se nähdään nyt Niskasen suurtyön valmistumisen aikaisessa helsinkiläisessä elokuvateatterissa. Perinteikkäällä miljööllä on merkitystä, kun puolen vuosisadan odotus on ohi.
– Jukka Sammalisto
Näytös järjestetään yhteistyössä Risto Jarva -seuran kanssa.